Jeeeee!

Miten onnelliseksi voinkaan tulla siitä,  että voin pötkötellä kämpillä sängyllä (tämmönen kova metallinen.. tyynykin on kuin hiekkasäkki) ja surffailla netissä! Tää nyt ei vaan saa mennä siihen, että tästä eteenpäin oon vaan neljän seinän sisällä, kun seinän toisella puolella on jännittävä Intia ja sen kummallisuudet vastassa!

Oon tässä nyt tehnyt ikuisuuden töitä, että oon saanut nää kuvat ladattua tänne blogiin. Enää en viitsi netin hitaudesta valittaa, pääasia kuitenkin, että sellainen saatiin. Ootteko valmiita kunnon kuvapläjäykseen? Annetaan kuvien kertoa matkasta tähän asti. Nyt ei vaan oikein irtoa tähän aikaa illasta tekstiä.

Mumbain CST juna-asemalla. Ei oltu varattu junalippuja Puneen etukäteen, mutta odottelun ja selvittelyjen jälkeen saatiin peruutuspaikat sleepperista 2. luokasta. Junamatka Puneen kesti lähemmäs neljä tuntia. Haluttiin Mumbaista pois mahdollisimman pian, mutta palaillaan sinne takaisin huhtikuun loppupuolella.

Yhtäkkiä maisemat vaihtuivat kovin jylhiksi ja aika karuiksi. Kaikkialla oli todella kuivaa.

                                              Tästä eteenpäin kuvat ovatkin jo Punesta.

Meidän "kodikas" kämppä asuntolassa. Ollaan ostettu täältä kivat tyynynliinat ja halusin itelleni tommosen intialaisen aluslakanan. Sängyt on todella kovat, tyyny ihan hiekkasäkki ja lattiat niin likaiset, ettei täällä halua kävellä paljainjaloin, mutta kyllähän tää menettelee. Pääasia, että on jokin paikka, jossa asua työharjoittelun ajan. Lisäksi sairaala on ihan tässä vieressä, meillä on oma kylpyhuone ja asumisesta ei tarvitse maksaa. En siis valita! :))

 Jännittävä krikettimatsi Englanti vs. Intia meneillään. Krikettimatsithan siis kestää useamman päivän ajan.. nyt on vissiinkin kolmas päivä meneillään? Nää on hulluna tähän. :D Itsehän en lajin päälle ymmärrä.

Täällä hoitohenkilökunta pukeutuu omiin vaatteisiin, päälle vedetään vain hoitajan takki. Lääkärit tosin on enimmäkseen omissa vaatteissaan ja heidät tunnistaa vain siitä, että kaulassa roikkuu aina stetarit. Mä sitten päätin ottaa tyylikseni "alibaba teiks keer of juun." Yhyy toi paita lihottaa.

Ollaan tulossa kyläsairaalalta ja matkalla takaisin Puneen. Aiotaan harjoitella siellä muutama viikko.
Tähän asti se on ollut enimmäkseen tosin verenpaineiden ottamista manuaalisella mittarilla, ihmettelyä ja kummastelua leikkaussalissa. Harjoittelusta kuitenkin enemmän joskus toiste, kunhan saadaan asiat jotenkin kuntoon..

Nyt on kyllä pakko mennä syömään! Täällä kello on jo 22:30 ja sairaalan kanttiini menee klo 23 kiinni. Mmmm siellä on  niiiiin hyvää ruokaa! Ja niiiiin halpaa! Tommonen meidän kantapaikka. :))