Meillä on nää päivärytmit nyt ihan miten sattuu (kiitos yövuorojen), joten oon melkeinpä aktiivisin keskellä yötä! Sen myötä sain aikaiseks tehdä myös tän postauksen Rossista. Viime yönäkin tuli pakattua rinkkaa (on muuten lähes mahdoton tehtävä.. joko rinkka repeää liitoksistaan, kaadun selälteni sen painosta Mumbaissa tai joudun maksamaan lentokoneeseen mentäessä liikakiloista), keiteltyä yönuudeleita ja hölmöiltyä. Nukkumaankin taidettiin käydä silloin, kun paikalliset jo heräsivät. Niin taitaa käydä myös tänä yönä. No onpahan helppoa lähteä sunnuntaina viiden kuuden aikoihin aamusta juna-asemalle - meidän matka kohti Mumbaita ja Suomea meinaan alkaa! Nojoo se siitä alkuhölöstä, nyt kuitenkin Ross Islandia ja vähän Port Blairia siinä sivussa! Mulla oli Portista ihan kuviakin tässä postauksessa, mutta blogger ei oo enää kiva, joten mennään nyt näillä. Mur.
Lentomatka kestää kaks tuntia sekä Kolkatasta että Chennaista Port Blairiin. En tiiä, pääseekö nykyään jo muistakin kaupungeista Andamaaneille. Väli on mahollista taittaa myös lautalla, mut käsittääkseni matkaaminen sillä kestää useamman päivän ajan ja on vaan tosi tylsää. Meillä oli tiukka aikataulu, joten lennettiin Kolkatasta Port Blairille, jossa oltiin yksi yö, kun myöhästyttiin viimeiseltä Havelockin lautalta. Ei me siellä Port Blairilla silloin oikein mitään ehditty näkemään, joten kierreltiin kaupunkia vasta Havelockilta saavuttaessa. Tai no, kaikki neljä satuttiin iskemään silmämme isoon mainoskylttiin heti, kun saavuttiin Port Blairiin: "Andaman fried chicken." KFC:n ystävinä meiän oli päästävä sinne safkaamaan, mut eihän niillä reppanoilla mitään ollut, mitä menussa oli. D: Ne nugetitkin oli ihan ällöjä. En suosittele.
Okei rasvasista kanoista seuraavaan. Havelockilta Portiin palattua Lonely Planetista bongasin Ross Islandin, joka on Portin vieressä oleva pieni saari. Rossille kulkee päivittäin lautat ja ne lähtee siltä pieneltä satama-alueelta (siis ihan oikeasti laivat lähtee satamasta... voi taas miettiä mun ajatuksenjuoksua tähän aikaa yöstä). Kävelette vaan semmosen ison keltaisen portin alta, jossa mainostetaan vesiurheilua ja hetken päästä sut ympäröi monet lauttalippujen myyjät. Meno-paluutiketti täyteen ahdetussa paatissa tais maksaa 90 rupiaa. Mä en ymmärrä. Se pieni purkki oli jo ihan täynnä, mutta silti sitä jengiä vaan tulee ja tulee lisää. Intialaisia mahtuu pieneenkin tilaan muuten aika paljon. Tää tuntuu koskevan jokaista julkista (paitsi lentokonetta haahaa), mitä ollaan testailtu. Huvitti vähän, kun hyllyillä oli pelastusliivejä, mutta ei todellakaan sellaiselle määrälle sakkia, mitä siinä meitä oli. Matka oli todella lyhyt, jonkun vartin verran me siinä jännättiin, että löydetäänkö ittemme meren pohjasta vai päästäänkö perille asti. No hyvinhän se sitten meni - parasta tietty oli, että perille päästyämme meiän piti hyppiä paatista toiseen päästäksemme laiturille. Ei se oo aina niin justiinsa.
Ross Island oli oikein hyvä tapa viettää aikaa. Muutama tunti vierähti siellä oikein hyvin. Leikin Indiana Jonesia ja kolusin vanhoja raunoita...
... juoksentelin pitkin japanilaisia bunkkereita ja säikyin niissä asuvia lepakoita...
... fiilistelin paratiisimaisemia....
... ja leikin luontokuvaajaa (Rossilla asuu tämmöisiä söpöjä peuroja).
Rossille oli sisäänpääsymaksu muistaakseni 20rupiaa. Kamera taisi maksaa 10 rupiaa. Kamera kannattaa ottaa mukaan, sillä kuvattavaa löytää - ainakin, jos rakastaa yhtä paljon rappioromantiikkaa, kuin allekirjoittanut. Ross on erittäin tärkeä kohde ajatellen Intian historiaa. Sitä vaan ymmärtää enemmän ympäröivästä kulttuurista, jos hetkeksi palaa ajassa taaksepäin.
Port Blairiin palattua päätettiin jatkaa Intian historiaan tutustumista ja otettiin suunnaksi Cellular Jail. On muuten käymisen arvoinen paikka tämäkin! Sinne ne Intian vapaustaistelijat aikoinaan vietiin. Julmat britit. Nähtävillä on esimerkiksi paikka, jossa ennen hirtettiin vankeja. Hirttopuu on edelleen alkuperäinen, samoin ne luukut, joihin lopuksi ruumiit pudotettiin. Kieltämättä meni kylmät väreet, kun kävin kurkkaamassa, miltä näyttää luukkujen alla. Kyllä ihmismieli voi olla sairas.
Ps. Jos Port Blairille menette, niin suosittelen käymään Gagan restaurantissa! Tämä rafla löytyy myös Lonely Planetista ja syötiinpä siellä muuten yhdet parhaimmat intialaiset safkat koko vaihdon aikana! Voin vaan suositella sitä herkullista alu gobia (perunaa ja kukkakaalia) sekä naan leipää. Mmmmmm. Taidankin lähteä keittämään yönuudeleita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti